Virkattuja tonttuja ja "aaltopipo"

Pitkästä aikaa täällä taas! Paljon on tullut väkerreltyä kaikenlaista, viimeisimpänä nyt nämä lasten päiväkodin myyjäispöytään päätyvät tontut;

Tonttujen ohjetta en jostain syystä saa nyt linkitettyä tähän, mutta voin sen halukkaille erikseen pyydettäessä laittaa. Joka tapauksessa malli melko paljon alkuperäisestä muunneltu, kun menin vähän mutu-tuntumalla, ei pysynyt laskuissa saati kierroksissa selvillä kun keskeytyksiä tuli näitä tehdessä jatkuvasti! :) Toivon että ehtisin itsellekin tehdä näitä vielä jouluksi...

Tämä Muita ihania-blogista löytämäni pipo-ohjeen toteutin jo pari kuukautta sitten. Tämän tekoon ryhdyin työnimellä "kerrankin jotain itselle". No lopputuloshan sopii hyvin neiti 3veelle.. Niin oli mukavaa puikkojen heiluttelu etten tullut sovittaneeksi kertaakaan pipoa omaan päähäni, ihastelin vaan ensimmäistä kuvioneulettani (ku ei se ollutkaan niin hankalaa). Onneksi lopputulos miellyttää myös tytärtä :)

Seuraavaksi sitten joululahjojen kimppuun, niitä en sitten tänne laitakaan esille ennen joulua ;)

Ps. Pahoittelen hieman heikkoa kuvanlaatua, tällä pimeydellä ei vaan tahdo sisällä saada kuvattua valaistukseltaan silmää miellyttäviä kuvia!

-Piia

Pieni tytön tylleröinen

..saapui tähän maailmaan 18.10 <3

Neiti laittoi äidin ottamaan varaslähdön synnärin suuntaan lähes kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa (joka olisi vasta huomenna!). Olin varma että tämäkin raskaus menee reilusti yli lasketun ajan, johan sen kaksi aiempaa raskautta ovat näyttäneet... Eipä ne tainneet siellä synnärilläkään aluksi tosissaan ottaa kun sinne lauantaina iltapäivästä miehen kanssa saapastelin ;) Jonkinlaista ennustajan vikaa, tai sitten sitä kuuluisaa äidinvaistoa minulla kuitenkin taitaa olla, sillä toisen lapsen kohdalla laskettu aika oli 14.6 ja tuolloin jo alkuraskaudessa sanoin neidin syntyvän juhannuksena. No syntyihän hän, juhannusyönä :) Tässä raskaudessa näin ihan alussa pari kertaa unen jossa vauva syntyi rv 38+2. Tuohon uskomatta (kun ne kaksi edellistäkin lompsahti reilusti yliajalle), lähtö tuli synnärille kuitenkin juuri tuolloin 38+2, mikään ei kuitenkaan mennyt niinkuin "Strömsössä" ja neiti näki päivänvalon vasta vuorokautta myöhemmin. Tässä sitä nyt ollaan totuteltu rooliin kolmen lapsen äitinä, melkoisesti vie pieni nyytti aikaa äidiltä ja se on taas isommilta sisaruksilta pois, onneksi ovat jo sen verran isompia että ainakin vielä ovat asiaan kivasti suhtautuneet!

Tänään tuli postissa ihana muisto talletettavaksi vauvakirjan väliin, pienenä synnytyssairaalana haluavat Porvoossa muistaa syntyviä lapsia postikortilla <3

Ihana tapa tämäkin että heti syntymän jälkeen painetaan jalanjälki muistoksi

Virkattu peitto vauvalle

Tässä on pari viikkoa ollut kaikenlaista kiirettä joten blogin päivittely on jäänyt täysin. Olen kuitenkin ehtinyt virkkaamaan...Viikko sitten sain idean pajuneliöistä virkatusta vauvanpeitosta, ei muuta kuin taas lankakaupoille. Värivalinta ei tuottanut ollenkaan vaikeuksia, pyrin meillä sisustuksessa mustan, harmaan ja valkoisen sävyihin, joten peiton värit olivat melkein itsestäänselvyyksiä ;) Halusin sellaisen kätevän kokoisen peiton, ei liian suurta jotta sitä voi käyttää vauvalla vaikka turvakaukalossa kevyenä peittona, mutta joka kuitenkin riittää pinnasängyn peitteeksikin. Peiton kokoa en muuten ole edes mitannut, mutta neliöitä peitossa on 24 ja arvioisin että yksi neliö on kooltaan n. 10x10cm. Samanlaisten kappaleiden virkkaaminen on melko tylsää ja jotta projekti saisi loppunsa ennen vauvan syntymää, päätin että mitään uutta käsityötä en saa aloittaa ennen kuin peitto on valmis. Kokonaisuudessaan aikaa meni siis viikko, mutta tarkemmin laskin että tunteja tähän kului n. 18. 

Tässä muuten jo aiemmin ompelemani reunasuojus, tein siis vain vanhaan yltiövärikkääseen ja kulahtaneeseen suojukseen uuden päällisen. Tietysti kangas loppui kesken, joten jouduin soveltamaan vanhasta lakanasta osan valkoisella. Itse asiassa näin tulikin paljon kivempi! Pussilakana on tehty myös vanhasta valkoisesta lakanasta, harmaa väri on pesukonevärjäyksen tulosta.

Sänky on nyt pedattu ja odottaa pientä käyttäjäänsä, jonka saapusmisaika osuu toivottavasti kuukauden sisälle. 

Lankana Carolina (puuvilla 60%, akryyli 40%), koukun koko 3

Made for kids- tupsupipot talveksi

Koska vauvan laskettu aika lähenee (hitaaaasti), olen halunnut saada lasten talvivaateasiat hoidettua jo nyt. Ei tarvitse sitten pienen vauvan ja kahden uhmiksen kanssa lähteä ensimmäisenä toppavaateostoksille. Tähän pipo-ohjeeseen (klik!) törmäsin jo pari kuukautta sitten ja päätin tehdä lapsille talveksi tuollaiset pipot. Neulomisen pystyin aloittaa vasta viime viikolla kun tiesin lankojen värin, tai siis kun ensin tiesin minkä väriset talvivaatteet lapsilla tulee olemaan, pitäähän niiden nyt natsata :)

Jotenkin oli nyt tosi haastavat kuvausolosuhteet ja värit eivät ihan ole sitä mitä oikeasti ovat. Vihreä raitapipo on tehty tällä ohjeella (klik!). Olisin tehnyt kummatkin hiippaversiona, mutta se on kuulemma ihan "vauvojen pipo" ja niinpä tein sitten tän "isojen poikien" version ;) Kuten jo jossain aiemmassa postauksessa mainitsin, neulominen on mukavuusalueeni ulkopuolella, aina karkaa joku silmukka tai sitten tulee virhe enkä osaa korjata jne. Yllätin siis itseni nyt täysin! Pyöröpuikkojakin käytin ensimmäistä kertaa ;) Ja kun itseni tunnen, oli nämä tehtävä samantien, muuten olisivat vielä ensi talvenakin tekemättä. Valmistuivat siis kuluneen viikonlopun aikana.

Lanka on ihana Extrafine Merino 120, tuntuu ja näyttää ihan samettiselta eikä todellakaan kutita käytössä!

Koska lapsille pitää olla tasapuolinen, oli pakko tehdä pipo myös tulevalle vauvalle. Tähän myssyyn sain idean täältä (klik!), mutta muokkasin sen mieleisekseni ja neuloin sen kaikessa helppoudessaan näin:

Lanka: Babyull Merino 

Puikot (ja koukku): 3,0mm

Luo 64 silmukkaa

Neulo 2o 2n 10 kierrosta, tai kunnes työ on n. 5cm korkea

Jatka neulomalla oikealla puolella 64s o ja nurjalla puolella 64s n kunnes työllä on korkeutta kokonaisuudessaan n.15cm.

Päättele työ.

Nyt sinulla on siis suorakulmion mallinen "lappu". Taita se pituussuunnassa kahtia ja neulo nurjalta puolelta lyhyet sivut (takasauma) yhteen.

 Virkkaa 45 kjs ja yhdistä se myssyn alareunaan ja jatka kiinteillä silmukoilla koko alareuna. Toisessa reunassa jatka taas 45kjs, käänny takaisin ja jatka kiinteillä silmukoilla takaisin aloituskohtaan. Päättele langat.

Tällä ohjeella myssystä tulee n. 35-37cm päähän sopiva, eli ihan vastasyntyneen pipokokoa :)

Ja ne tupsut! Mukavuudenhalussani ostin tupsuntekolaitteen Lankamaailmassa (jälleen kerran) käydessäni ja lähinnä naurattaa miten helpolla niitä tupsuja syntyy aiempiin "leikataan pahvista kiekkoja"-väkertelyjen sijaan. tämä tupsuntekolaitesetti (klik!) sopii mielestäni hyvin lasten pipoihin ym. Seuraava kokovaihtoehto oli jo melko paljon suurempi.

-Piia

Virkattu matto ja nameja

Ostin jo jokin aika sitten kudevyyhdin valkoista mattoa ajatellen, aikaa kuitenkin vierähti että pääsin virkkaamaan, lähinnä laiskuus vaivasi vyyhdin selvittelemisen suhteen :) Kudetta jäi vielä melkien puolet jäljelle, joten saisipa siitä ehkä toisenkin maton. Itse virkkaamisessa meni aikaa kolmisen iltaa, ja isosta koosta huolimatta virkkaaminen ei tuntunut juurikaan käsissä saati hartioissa. Tämä ei siis ole trikoo- eikä ontelokudetta vaan sellaista kevyempää ja "harsomaisempaa". Matto on Lankavan Juhannusruusu-mallin mukaan tehty ja kooltaan halkaisija n. 115cm. Painoa matolla n. 2kg, joten siitä voitte päätellä miten kevyestä kuteesta on kyse, Virkkuukoukun koko 10.

Ai niin, minulla on postissa tulossa trikookudetta noin kymmenen kilon verran.. Paapolla oli pari viikkoa sitten kudemarkkinat ja hinnat sitä myöten, joten saattoi hieman mopo karata käsistä :)

Jostain blogista sain idean näihin virkattuihin herkkuihin, ostin jo aiemmin Lankamaailmasta näitä ihan tähän tarkoitukseen ja lasten pyynnöstä aloitin tekemällä keksejä. Fannyn talossa-blogissa oli ohjeet virkattuihin donitseihin ja olihan niitäkin sitten pakko kokeilla! Näppäriä ja nopeita tehdä nämä herkut, näitä tehdessä mieleen tuli koko ajan lisää herkkuja joita voisi kokeilla virkata, katsotaan!

Miksi muuten käsityöideoita kertyy koko ajan lisää niin ettei tiedä mistä aloittaisi tai mistä jatkaisi niin että kaikki saisi tehtyä loppuun saakka? Sen takia en varmaan kykenekään tekemään mitään isoja töitä,  saati sitten jotkut lapaset ja sukat, niissä kun pitää aina tehdä vielä se toinenkin...

-Piia

HiiOhOi!

Hyvin synttäripainotteiseksi menee nyt nämä postaukseni, mutta sallittakoon se sillä seuraavat lastensynttärit on vasta ensi kesänä :)

Tänään vietettiin esikoisemme 5-vuotissynttäreitä pojan toivomalla merirosvoteemalla. Alkaa olla poika siinä iässä että ihan kaikki ei kelpaa.. Ehdottamistani kakkukuvista suurin osa teilattiin samantien sanomalla että "toi on ihan vauvojen merirosvokuva". Pitää siis olla hurjan ja aidon näköinen, sellainen että melkein oikeastikin pelottaa. Tässä pari kuvaa tämän päivän synttärijuhlista.

Tämä mies on venähtänyt pituutta kesän aikana ja melkein kaikki paidat ja housut jääneet lyhyiksi. Selätin pitkän ompelujumitukseni ja kävin ostamassa Eurokankaasta vähän kangasta ja ompelin ylläriksi pakettiin "merirosvopaidan joka ei näytä vauvojen paidalta". Mieleinen oli, Applikaation malli jostain netistä löydetty ja vapaasti itse piirretty :) 

Muffinseja salmiakkisuklaakuorrutteella

Ja tärkein kaikista; kakku!

Kivasti alkaa olla kävijöitä täällä blogissa! Mulla on tossa suunnitteilla/työnalla semmonen pikku ylläri aiemmin mainitsemaani arvontaan liittyen, katsotaan nyt kuitenkin vielä onko täällä miten vilkasta kävijämäärää että viitsin arpajaisia järjestellä ;) 

-Piia

Neiti 3v.

Pikkuneiti täytti kolme jo kesäkuussa ja niitä juhlittiin pariinkin otteeseen, sillä kotona järjestettyjen juhlien lisäksi kakuteltiin myös isovanhempien luona myöhemmin heinäkuussa. Nämä kuvat ovat kotonapidetyistä juhlista.

Olen tässä muokkaillut hieman tätä blogiani ja päätin että tässä piakkoin suoritan täällä arvonnan, Arpavoitto tulee liittymään jotenkin tekemiini käsitöihin, vielä en sen enempää paljasta. Haluan teiltä aktiivisuutta ja toivon mahdollisimman monen liittyvän blogini lukijaksi, lukijaksi voi liittyä vaikka itsellä ei blogia olisikaan! Kommentoinninkin pitäisi taas onnistua myös anonyyminä :)

-Piia

Kaunista ja vähän karuakin

Kävin tänään taas yhdessä lempipuodeistani ja kyllä, nyt on kyseessä nimenomaan puoti. Paikan kutsuminen kaupaksi tai myymäläksi ei vain taivu ainakaan minun suuhuni sopivaksi. Kyseessä on siis Vantaalla sijaitseva Koiramäen pajutalli, idyllinen kartano rakennuksineen, joka jo itsessään on nähtävyys ja herkkua silmille. Tämän päiväisellä käynnillä maltoin mieleni ja ostin vain sitä mitä lähdinkin hakemaan, tosin aion vielä vähän muokkailla sitä tarkoitukseensa sopivammaksi joten katsotaan...

Mieheni kesäloma loppui ja arki koitti tämän viikon alussa, viime viikko meni sujuvasti uutta terassia rakentaessa, minä seurasin yhtä sujuvasti sivusta ja koitin tarjota näennäistä apuani aina silloin tällöin..Turhaan. Muutaman ruuvin porasin kiinni ja sekin oli aika taidonnäyte tämän pallomahan kanssa :) Terassi on nyt melkein valmis, kukathan sinne piti kuitenkin jo hakea vaikka kaiteet puuttuu ja muutakin hienosäätöä vielä luvassa, joten kuvaan kokonaisuuden vasta myöhemmin! Käytiin siis näillä kukkaostoksilla tuossa pari iltaa sitten ja mieheni ihastui siellä yhteen puuhun. Ei kuitenkaan ostanut sitä silloin ja sen verran sen mieltä kaihersi, että se piti käydä hakemassa seuraavana päivänä. Kyseessä on Kummituspuu, karu ja kaunis.(Minusta tuntuu että suurinosa meillä olleista huonekasveista on alkanut ajanmittaan ihan itsestään muistuttaa tälläistä kummituspuuta :)) Miehelläni on nyt visio alkaa muokkaamaan tätä Bonsai-tyyppisesti, ei puutu ainakaan sinnikkyyttä..

Palaillaan taas!

-Piia

Inspiraatio

Viimeiset pari viikkoa olen virkannut aina kun mahdollista, autossa, aurinkotuolissa... jopa unissani. Kyllä! Yksi ilta havahduin siihen että virkkasin ja näin samalla unta. Niin taitava en ole ettenkö olisi joutunut tätä pikku unessa tapahtunutta virkkauspätkää purkamaan.. Nämä lähes pakkomielteiset käsityöinspiraatiot ovat kohdallani todellakin kausittaisia, tarkemmin sanottuna tämänhetkistä fanaattista intoa virkkaamiseen voidaan selittää sillä kuuluisalla pesänrakennusvietillä. Muistelen että edellisessä raskaudessa taisin näillä raskausviikoilla virkata pari villatakkia esikoiselle. Melkein voisin sanoa, että päivärutiineihini kuuluu tällä hetkellä nettikauppojen lanka-ja kudevalikoimien selailu ja ideoiden etsminen käsityöaiheisista blogeista.Ongelmallisinta on se että ideoita on niin paljon ettei tiedä mitä tekisi ensimmäisenä, niinpä tuolla odottaa parikin keskeneräistä käsityötä. Tämän raskauden virkkausinto näyttää suuntautuvan kodinsisustukseen ja vauva-aiheiseen pikkutavaraan. 

Itsehän olen pitänyt tälläisten liinojen käyttöä jotenkin mummomaisena tapana. No nyt näitä on meilläkin ja lisää on tulossa! Idean ja ohjeen löysin täältä (klik!)

Ja näitä söpöjä tuttiketjuja on niin kiva tehdä, pyynnöstä tein myös siskolleni ja työkaverilleni. Näihin idea täältä (klik!), koristeluvinkki aiemman linkin kautta löytyvästä blogista.

-Piia

Ompeluksia

Pikkusiskoni saa vauvan (ensimmäisensä) tuossa reilun kuukauden päästä, laskettu aika taitaa olla omaani noin seitsemän viikkoa aiemmin. Kevään mittaan olen ommellut vähän jotain pientä tulevalle täditettävälle

"kuolahuivit" siskon toiveesta, toivottavasti on sopivat edes jossain vaiheessa, näihin kaavat löytyy nimittäin vain oman pään sisältä :)

Kankaat on muuten siskon valitsemia, eikä suostu kertomaan kumpaa sukupuolta on tulossa.. 

 Tumput ja pipo, tehty ihan leikkelemällä vaan ja noin-mitoilla

Babynest eli unipesä, jonka tarkoitus on luoda vauvalle turvallinen, kohtuaikoja mukaileva olo, tämän voi halutessaan laittaa pinnasänkyyn tms. pienentämään muuten avaraa tilaa. Kätevä ottaa myös mukaan matkalle :) Tämän kaava on monesta blogista poimittu mutta aika pitkälle itse muokattu.

Nyt pitäis mennä kerimään matonkuteita... 

-Piia

Värikäs ostosreissu

Kävin tänään lasten kanssa  Lankamaailmassa (klik) Helsingissä. Tein kotona ihan ostoslistan ja ajattelin että sen avulla suunnistan siellä, koska tiesin entuudestaan kuinka helposti siellä karkaa itseltä ns.mopo käsistä ja lopulta ostaa vähän kaikkea. Ratkaisu oman holtittoman ostelun rajoittamiseen on yksinkertainen - ota lapset mukaan! Tiedättehän kun autossa sovitaan moneen otteeseen että miten siellä kaupassa taas käyttäydytäänkään? Ja kuinka joka kerta takapenkki vakuuttaa kuorossa (ulkomuistista) litanian ja lyödään kättä päälle? Joo ei, ensimmäiset 3 minuuttia saattaa mennä jopa ihan hyvin, sen jälkeen alkaa joka paikan hipelöinti ja tavaroiden kädestäpitäen katselu, huippuhetket saavutetaan siinä vaiheessa kun lapset juoksevat kauppaa ympäri tai ryömivät myyntipöytien alla. Uhkaukset kaikuu kuuroille korville (nyt on sitte puistokäynti peruttu..) ja lähinnä saan huvittuneet silmäykset lapsilta kun muistutan autossa sovituista asioista. Eli todellakin pitää olla se kauppalista, kaupassa kuin kaupassa, jos haluaa muistaa edes murto-osan ostettavista asioista. Toisaalta lasten mukanaolo nopeuttaa ostostapahtumaa kun ei ole mahdollisuutta (hermoja) valikoida ja miettiä mitä ottaa ja ottaako, mutta toisaalta se taas vähentää harkintakykyä kun tulee ostettua "äkkiä nää tästä kärryyn"-tyylillä sitä mitä kuvittelee tarvitsevansa... Huliganismista huolimatta sain hankittua nämä kaikki ostoslistallani olleet asiat :)

Linean lanka on Lilalle ja sai ihan itse valita värin, Bambut on sekä Blendia että Bommixia, niistä onkin jo yksi kerä tuhottu tiskirätiksi :)

Nämä minikerät on niin ihania, käteviä pikkutöihin ja tosi edullisia. Lapset valikoivat värit ja leikkeihin pitäisi kuulemma jotain näistä saada. 

Monessa lukemassani blogissa on vilahdellut virkattuja viirinauhoja. Lapset saivat joku aika sitten kumpikin omat huoneet ja niiden sisustus on vielä pahasti kesken, joten päätin virkata pikkuprinsessalle oman prinsessaviirinauhan ja tällä tavalla vähentää valkoista seinäpintaa. Kuvan viiristä seinällä laitan vasta kun muutkin sisustusjutut löytää paremmin paikkansa :) Tein tällä ohjeella (klik) ja lankana käytin lähimarketista löytyvää Ipanat-lankaa.

-Piia

Mökkivieraina

Mulla alkoi kesäloma ja ihan ku tilauksesta tänään oli lämmin ja aurinkoinen päivä. Saatiin kyläkutsu mökille pojan kummeilta ja vietettiin oikein mukava päivä järven rannalla Räyskälässä. Lapsille pääasia oli uiminen, me vanhemmat lähinnä maattiin aurinkotuoleissa ja syötiin :) Älysin napata mukaan järkkärinkin ja nyt seuraa sitten kunnon kuvapläjäys! 

Aika söpöjä! <3

Äitikin joutunu kameran linssin kohteeksi..

Ihana tuo ranta, hiekkapohja ja ainakin sata metriä pelkkää nilkkasyvyttä :)

Huomenna sitte kuulemma myrskyää.. Ei se mitää, mä virkkaan! 

-Piia

Koukuttavaa

Lankahommissa ehdoton suosikkini on virkkaus, neulominen on jotenkin liian ajattelua vaativaa ja monimutkaista. Virkkauksessa riittää että osaa ne muutamat perussilmukat, virkkausohjeetkin on jotenkin paljon ymmärrettävämpiä hahmottaa :) Tähän varmaan joku neuloja sanois samalla tavalla neulomisesta..

Olen nyt viikon verran sairaslomaillut raskauteen liittyvistä syistä ja täysin koukuttunut pitkän tauon jälkeen tuohon virkkaamiseen, ostin trikookudetta ja niin syntyi muutamassa tunnissa uusi matto vessaan (Marketta-pitsimatto, halkaisija n. 70cm). Kuteen virkkaaminen käy samalla tehokkaasta niska-ja hartiatreenistä. Lisää kudettakin on jo hankittu tuleviin projekteihin, kukahan tuon yhden 2,5kg vyyhdin jaksais selvittää..

Tää matto ois oikeasti samanvärinen ku toi allaoleva kori.. 

Kuteen lopuista virkattu kori

Näitä rättejä tein monessa eri värissä, yhdestä kerkesin nappaamaan kuvan :)

Mä ajattelin mennä nyt nukkumaan ennen ku tulee nälkä, huomenna aamulla aikaisin sokerirasitukseen ja tulee nälkä jo pelkästään siitä kun tietää ettei saa syödä :D

-